Terve ihminen tuntee itsensä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivaksi. Siihen, että ihminen tuntee itsensä terveeksi, vaikuttaa ihmisen oma kokemus arvojen ja asenteiden lisäksi. Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka lääkäri ja läheiset arvioisivat toisin, tai hänellä olisi vakaviakin vammoja tai sairauksia.

Elinympäristön vaikutus

Elinympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen monella eri tavalla. Ihmisessä on paljon erilaisia mikrobeja ja bakteereita, mutta samalla kun käymme kaupassa ja muissa eri paikoissa, saamme muista ihmisistä uusia bakteereita ja viruksia. Osa niistä ei vaikuta kehoomme mitenkään, osa on hyödyllisiä, mutta osa niistä saa meidät sairastumaan. Ympäristössämme voi olla monia muitakin uhkia terveydelle. Pakkasesta kuumaan saunaan siirryttäessä suuri lämpötilanvaihtelu saattaa aiheuttaa sydäninfarktin ja lahonneen rakennelman home hengitystieinfektioita ja erilaisia muita oireita. Liikenteen ja teollisuuden päästöistä ilmaan päässeet pienhiukkaset lisäävät sepelvaltimotautikohtauksia, lisäävät riskiä sairastua syöpään ja on todettu, että pienhiukkaset aiheuttavat myös aivoverenkierron häiriöitä. Elinympäristön pitäisi paitsi tukea ihmisen terveyttä, myös tarjota paikkoja virkistymiselle ja levolle. Viihtyisässä elinympäristössä on hyvä olla ja siellä tunnetaan olo turvalliseksi.

Ihmissuhteet

Sosiaalisella elinympäristöllä on suuri merkitys ihmisen terveydelle. Läheisiltä saatu tuki ja kannustus edistää terveyttä. Hyvin voiva ihminen saa suojaa sairauksilta ja myös sairastuneilla toipumismahdollisuudet ovat suuremmat. Yksinäisillä on kohonnut riski sairastua erilaisiin sydäntauteihin. Naimisissa olevilla on yli kaksi kertaa pienempi riski kuolla sepelvaltimotauteihin kuin eronneilla. Taustalla vaikuttaa monia eri syitä, ei pelkkä naimisissa olo vaikuta riskiin. Hyvä puoliso auttaa toista lopettamaan tupakoinnin ja kannustaa terveellisempien elintapojen piiriin. Puolison kanssa on kiva lähteä ulkoilemaan ja harrastaa yhdessä. Eri ihmiset kokevat yksinäisyyttä eri tavalla. Vaikka joku olisi aina yksin, ei hän välttämättä ole ollenkaan yksinäinen. Riitainen parisuhde lisää varmasti riskiä sairastua. Myös työelämä vaikuttaa terveyteen. Työssä on sosiaalisia suhteita, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Onnistumisen ilo tuo hyvinvointia. Toisaalta, jos työ on pakkotahtista eikä itsellä ole vaikutusmahdollisuuksia, voi työ stressata hyvinkin paljon.

Psyykkinen hyvinvointi

Ajattelutapamme vaikuttaa monella erilaisella tavalla terveyteen. Masennuksen on todettu lisäävän sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen sairastuu harvemmin kuin sellainen, joka odottaa aina pahinta. Myös äkäisillä ja äkkipikaisilla ihmisillä on suurentunut riski sairastua. Mikäli ihminen on onnellinen, on tunteella positiivisia vaikutuksia terveyteen, sekä psyykkiseen että fyysiseen. Terveyteen vaikuttaa myönteisesti myös hyvä itsehillintä, pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa haitallisesti myös univaje. Väsyneen ihmisen tärkeät sääntely- ja puolustusjärjestelmät toimivat vajaateholla. Väsynyt ja masentunut ei jaksa panostaa terveyteen, liikkuu vähemmän ja syö huonosti. Kierre on valmis ja pahimmassa tapauksessa masennus syvenee lamaannuttavaksi. Tupakkalakko unohtuu ja alkoholia alkaa kulumaan oloa helpottamaan.

Elintavat

Hyvät elintavat rakentavat terveyden perustan. Tupakointi, liika alkoholinkäyttö, epäterveellinen ravinto ja liikkumattomuus lisäävät monen sairauden syntymistä ja huonontavat parantumisennustetta. Panostamalla terveellisiin elintapoihin ovat hyödyt jo pian nähtävissä. Terveellinen ravinto vähentää riskiä sairastua sydäntauteihin ja diabetekseen. Tupakkalakolla puolestaan on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka alkavat pian tupakoinnin lopettamisen jälkeen ja hyödyt kasvavat, mitä kauemmin henkilö on polttamatta. Ihminen alkaa omaksumaan elintapojaan jo nuorena. Kasvuolosuhteiden merkitys korostuu. Toki asioihin voi vaikuttaa missä tahansa elämän vaiheessa, ja elintapojen parantamisella on aina merkitystä. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Missä tahansa terveyteen liittyvässä asiassa kannattaa muistaa kohtuus. Liika ei ole hyväksi, vaikka kyse olisi liikunnasta tai ruokavaliosta. Säännöllinen liikunta parantaa hyvinvointia ja lisää terveyttä, mutta liian raskaat suoritukset voivat olla terveydelle haitallisia.