Runsasenerginen ja rasvainen ruoka lohduttaa meitä pimeyden keskellä pienen hetken verran, mutta hetkellinen herkuttelu näkyy pian vaa’alla, virkeydessä ja vyötäröllä. Illan hämärässä mässäily aiheuttaa helposti kierteen, jossa ahdistus lisääntyy painon noustessa, ja siihen puolestaan tarvitaan lisää lohduttavaa ruokaa. Elimistömme on virittäytynyt huomioimaan vuodenaikojen vaihtelu. Päivän valoisan ajan lyhentyessä ja syysmyrskyn humistessa yöllä kattopelleissä, ruokahalumme lisääntyy kohisten. Taustalla on biologiset syyt. Luonnonrytmissä talven tulo on tiennyt nälkää, joten energian varastoiminen rasvakudokseen on ollut tarpeellista. Nykyisin samaa tarvetta ei enää ole. Laihduttajan kannalta haasteellista on myös se että pimeän vuodenajan mielihalut keskittyvät myös runsasrasvaiseen ja sokeripitoiseen ruokaan eikä pelkkä annoskoon kasvattaminen riitä. Roskaruoka aiheuttaa aivoissa mielialalääkkeitä vastaavan kemiallisen reaktion. Ymmärrettävästi roskaruoka houkuttelee pimeään vuodeaikaan.
Lohduttava roskaruoka
Lohturuuasta puhuttaessa on hyvä ymmärtää, että se ei ole sama asia kuin roskaruoka. Lohturuualla tarkoitetaan kaikkea sellaista ruokaa, joka tuo mieleen hyviä muistoja ja kokemuksia esimerkiksi lapsuudesta. Esimerkiksi herkut, joita pieni potilas on saanut sairastaessaan ruuaksi voivat tuoda mieleen kauniita ruokamuistoja. Lohturuoka voi olla myös terveellistä, mutta useimmiten se ei ole. Ahdistusta ja pimeyttä vastaan taisteleva tarttuu harvemmin porkkanaan vaan valitsee perunalastupussin. Lohturuualla tarkoitetaan usein roskaruokaa. Laihduttamisen kannalta ongelmallista ei ole satunnainen ruualla lohduttautuminen, vaan noidankehä, jonka talvinen herkuttelu usein aiheuttaa. Vaivalla pudotettu paino nousee hitaasti, mutta varmasti aiheuttaen samalla ahdistusta. Lisälohtua etsitään ruuasta, ja kierre on taas saanut vahvan aloituksen. Kierteen voi kuitenkin katkaista. Ensimmäinen askel on riskitilanteiden tiedostaminen. Huolehtimalla säännöllisistä ruoka-ajoista ja monipuolisesta ravinnonsaannista, riski herkutella pienenee.
Ruuan vaikutus vireystilaan
Lohturuokaan turvautuminen ei ole ainoa selviytymiskeino talvesta. Tärkeää on saada riittävästi unta pimeänä vuodenaikana. Aineenvaihdunnan kyky käsitellä hiilihydraatteja huonontuu silloin, kun ei nuku tarpeeksi. Väsyneenä tulee helposti herkuteltua tarpeettoman paljon. Virkeänä suupaloja on helpompi harkita. Stressiä saa lievennettyä myös muilla tavoilla kuin turvautumalla lohturuokaan. Hyvät sosiaaliset suhteet ja liikunta piristävät lohturuokaa tehokkaammin. Roskaruuan avulla vireystila nousee nopeasti vain romahtaen yhtä vauhdikkaasti. Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet eivät väsytä yhtä paljon kuin nopeasti imeytyvät hiilihydraatit. Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja saa muun muassa juureksista, salaateista, kokojyvätuotteista, marjoista ja hedelmistä. Aterialla olisi hyvä nauttia myös rypsi- tai oliiviöljyä, sillä öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä. Hitaiden hiilihydraattien avulla olo pysyy tasaisen virkeänä kauemmin.
Terveellistä ja tuhtia
Viileän tuulisella kelillä ei tee mieli salaattia samalla kuin auringon paahtaessa. Kylmä ja kevyt lounas ei riitä. Kasviksista ei kuitenkaan kannata luopua kokonaan, vaan niitä kannattaa käyttää luovemmin. Syksyyn ja talveen kuuluu erilaiset pastat, risotot, keitot ja erilaiset pataruuat. Marjoja ja hedelmiä voi höyryttää portviinissä ja tarjota vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa. Juhlavan jälkiruuan saa myös moussen jäätelön ja moussen välimuodosta, semifreddosta, johon voi laittaa sekaan esimerkiksi kuivattuja karpaloita. Barbecue-maustetuista ranskalaisista tulee helposti näppärää naposteltavaa. Suklaahimoa voi helpottaa myslipatukoiden avulla, joissa on pähkinöitä ja siemeniä suklaan lisäksi. Hunaja tuo patukkaan makeutta. Tekemällä pizzan itse, siitä voi tehdä kevyemmän. Hiilihydraatteja välttelevä tekee pohjan kukkakaalista ja juustoraasteesta. Pizzan päälle voi laittaa halloumi-juustoa, avocadoa, rucolaa ja kananmunia.
Tiesitkö? Pienelläkin budjetilla voi retkeillä. Retkeillessä oppii aina uutta, eikä välttämättä tarvitse lähteä kauas kotoa. Yksin retkeillessä itsetunto kasvaa ja samalla oppii itsestään. Myös Suomesta löytyy useita vaikuttavia kohteita. Lue vinkit upeista pienen budjetin matkakohteista.