Pätkäpaastosta on tullut viime vuosien aikana kansainvälisesti suosittu trendi-ilmiö, eikä aiheetta. Pätkäpaastosta on helppo tehdä tapa, saada lisää keskittymiskykyä ja energiaa sekä se auttaa painonhallinnassa. Pätkäpaastolla on useita erilaisia hyötyjä terveydelle. Paastoaminen saattaa kuulostaa helpolta, ollaan syömättä tietyn ajanjakson aikana. Aloittelija voi liioitella, jolloin paasto tuntuu liian rankalta ja tällöin usein luovutetaan. Veden juominen on tärkeää paaston aikana, ja se myös auttaa näläntunteen pitämisessä poissa. Ravinteikkaan ruuan merkitys korostuu pätkäpaastossa. Keholla menee oma aikansa siihen, että se tottuu uuteen rutiiniin.
Sopiva tapa paastota
Pätkäpaastosta on olemassa useita erilaisia muotoja. Jokaisen pätkäpaastoa harkitsevan kannattaakin valita omaan elämäntyyliin, aikatauluun ja tarpeisiin parhaiten sopiva vaihtoehto. Yksi yleinen pätkäpaaston tapa on nimeltään 5:2 paasto. Siinä naiset syövät 500 kaloria ja miehet 600 kaloria päivässä kahtena päivänä viikossa. Mikäli aktiivinen työ ja vaativa arki vaatii energiaa, voi olla vaikeaa pärjätä näin pienellä energiamäärällä. Riittävästä liikunnan määrästä kannattaa silti huolehtia. Toinen yleinen pätkäpaaston muoto on 16:8, jota on usein helpompi ylläpitää. Siinä paastotaan 16 tuntia joka päivä ja syömiset ajoitetaan 8 tunnin aikaikkunan sisälle. Aamupalan voi jättää väliin ja ajoittaa ensimmäisen ruokailun esimerkiksi kello 12, jolloin ruokaa voi syödä kello 20:een asti. Useimmille ilta ja yöaika on helpointa paastoamisaikaa. Molempiin pätkäpaastoihin kannattaa tutustua paremmin ennen pätkäpaaston aloittamista, jotta osaa varmasti valita sen juuri itselle parhaiten sopivan tavan.
Tekosyy herkutella liikaa
Yksi pätkäpaaston suosion syitä on varmastikin sen sallima vapaus syödä isojakin annoksia. Myöskään monen vierastamaa kalorien laskemista ei tarvita. Pätkäpaasto myös sallii herkuttelun silloin tällöin ilman että paaston tuomat hyödyt menetetään. Pätkäpaasto on enemmänkin elämäntapa, jolloin myös muutos vaatii aikaa. Onnistuneen paaston aikana nälkä ei vaivaa liikaa. Omaa kehoa kannattaa kuunnella, ja syöminen pitäisikin lopettaa silloin, kun tuntee olonsa kylläiseksi. Pätkäpaaston aikana terveellisen ja monipuolisen ravinnon tarve korostuu. Paastotessa keho pilkkoo vahingoittuneita soluja ja myös käyttää niitä energianlähteenä. Samalla keho puhdistuu ja korjaantuu. Keho tarvitsee riittävästi proteiineja, terveellisiä rasvoja, hyviä hiilihydraatteja ja kuituja. Ilman niitä näläntunne vaivaa sillä keho vaatii ravinteita, eikä sille riitä pelkkä roskaruoka. Oikeanlainen ravinto tukee lihaksen kasvattamista, aivojen toimintaa sekä antaa onnellisen ja energisen olotilan.
Liian niukka syöminen
Ruokailun aikaikkunan rajoittaminen aiheuttaa ongelmia monelle, joka aloittelee pätkäpaastoa. Pätkäpaastoa noudattavan on tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja myös syödä tarpeeksi. Mikäli et syö riittävästi, olo tuntuu helpommin nälkäiseltä ja se puolestaan vaikeuttaa paaston noudattamista. Paasto vaikuttaa myös ruokahalua säänteleviin hormoneihin, joten kun keho on tottunut paastoon, ei nälän tunne vaivaa ja tulet myös helpommin kylläiseksi pienemmästä ruoka-annoksesta. Hyvät rasvat antavat tarvittavia kaloreita ja jättävät samalla tilaa muille tarpeellisille ravinteille. Hyviä rasvoja saa esimerkiksi pähkinöistä ja avocadosta. Tärkeää on syödä riittävästi kasviksia ja proteiineja. Mineraaleja kuten suolaa, kaliumia, magnesiumia ja natriumia ei kannata unohtaa. Riittävän suolansaannin voi varmistaa esimerkiksi lisäämällä suolaa juomaveteen. Oman kehon kuunteleminen ja rektioiden seuraaminen on tärkeää.
Sopivasti muutoksia
Mikäli ruokarytmi on ollut aikaisemmin säännöllinen kahden tunnin välein ja aamupala on se päivän tärkein ateria, täytyy keholle antaa aikaa sopeutua muutoksiin. Itseltään ei kannata vaatia muutoksia heti. Paastoaminen kannattaa aloittaa vähitellen 10-12 tunnin paastolla. Syömisen voi lopettaa esimerkiksi illalla klo 20 ja aloittaa seuraavan päivän aamupalalla klo 8. Paaston pituutta voi pidentää vähitellen esimerkiksi 30 minuutilla joka päivä tai vaikka joka toinen päivä, jos se tuntuu paremmalta. Paaston pidentämistä jatketaan niin kauan, kunnes tavoite on saavutettu. Kärsivällisyys korostuu, sillä sopeutuminen muutokseen kestää. Aamutreenaajalle paastoon totuttautuminen voi asettaa lisähaasteita. Voi olla helpompaa siirtää treenaaminen lähelle paastoajan loppumista, jotta voi syödä pian treenien jälkeen. Jollekin voi olla paras ratkaisu jättää rankempi treenaaminen ensimmäisen paastoviikon aikana.
Tiesitkö?
Kiireellinen arki saa meidät usein unohtamaan sen tärkeimmän, itsemme. Oma terveys ei ole itsestäänselvyys, vaan siitä pitää huolehtia. Syö oikein, niin jaksat. Pelkkä ruokavalio ei riitä, vaan myös liikunnan merkitys on tärkeä muistaa. Jos kaipaat uutta näkökulmaa ja uusia vinkkejä, käy tutustumassa sivustoon https://vihermehut.fi